Metsärinne, Kempele
Kempeleen Metsärinteelle on varattu jo alueen asemakaavassa paikat kahdelle hulevesikosteikolle. Nyt niistä on tehty tarkemmat suunnitelmat Hulevedet hallintaan kolmistaan –hankkeessa ja hulevesikosteikot toteutetaan kesä-heinäkuussa 2020.
Kuva ja suunnittelu: Juha Siekkinen, Kosteikkomaailma 2020
Hulevesikosteikot vähentävät hajakuormitusta Perämereen
Metsärinteelle on suunnitteltu vesiensuojelurakenteina kaksi pienehköä kosteikkoa, joista suurempi itäinen kosteikko perustetaan patoamalla ja kaivamalla ja läntinen kosteikko kaivamalla. Hulevesikosteikkojen ensisijainen tarkoitus on viivyttää asutusalueelta tulevia hulevesiä ja pidättää kiintoainetta ja ravinteita kosteikon rakenteisiin.
Itäinen hulevesikosteikko perustetaan Kokelinojan varteen, jolloin se palvelee myös metsätalousvaltaisen valuma-alueen vesien käsittelyä. Kokelinoja kuuluu Tuohinonojan osavaluma-alueeseen, jonka valumavedet liittyvät Peräojaan ja laskevat sitä kautta Perämereen. Kokelinojan valumavesien käsittelyllä voidaan vähentää hajakuormituksen määrää Perämereen ja sen rannikkoalueelle. Kiintoaineen ja ravinteiden pidättäminen kosteikoille edistää pintaveden laadun paranemista myös paikallisesti. Kosteikoilla on myönteisiä vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen, virkistyskäyttöön ja lähimaisemaan Metsärinteen asuinalueella.
Itäinen hulevesikosteikko
Itäinen kosteikko on kooltaan 0,3 ha ja se perustetaan Kokelinojan varteen. Asutusalueelta johdettavien hulevesien lisäksi kosteikolla käsitellään ravinnepitoiset Kokelinojan valuma-alueelta tulevat vedet. Kokelinojan valuma-alue on 266 ha ja siihen kuuluu paljon mm. ojitettua metsätalous- ja turvemaata.
Kuva ja suunnittelu: Juha Siekkinen, Kosteikkomaailma 2020
Kokelinojaa levennetään kaivamalla niin, että saadaan perustettua kosteikkoallas, johon tulee eri korkuisia pieniä saarekkeita, joiden välissä kulkee uomanomaisesti syvänvedenalueita (vesisyvyys 55-100 cm) kiintoaineen pidätystä varten. Matalan veden alueiden vesisyvyys on 20-50 cm ja sinne syntyy luonnollisen sukkession kautta vesikasvillisuutta, joka käyttää veden sisältämiä ravinteita biomassan kasvuun. Kaivuumassoista tehdään alueen ympärille patopenger. Kosteikon päähän tulee kiviverhoiltu pohjapato ja sen jälkeen syvänveden alue, jonne johdetaan myös asuinalueen hulevesiä. Lopuksi kosteikon läpi kiertäneet vedet ohjataan takaisin nykyiseen Kokelinojaan.
Läntinen hulevesikosteikko
Läntiselle kosteikolle ohjataan pohjoisesta uomasta tulevia asuinalueen ja liikenneväylien hulevesiä sekä metsäalueen valumavesiä 19,5 ha kokoiselta alueelta. Asuinalue on vielä suurimmalta osin rakentamatta. Pohjoisesta tulevan kuivatusojan päähän perustetaan kaivamalla 0,05 ha kokoinen hulevesikosteikko. Kosteikon alkupäähän tulee laskeutussyvänne (syvyys 1 m), jossa veden virtaus hidastuu ja kiintoaine laskeutuu syvänteen pohjalle. Liete poistetaan säännöllisesti. Kosteikolle tulee matalan ja syvänveden osuuksia, joissa vesi kulkee kosteikkoalueen läpi mutkitellen. Matalan veden alueille syntyy luonnolisen sukkession kautta vesikasvillisuutta, jotka käyttävät veden ravinteita kasvuun. Kosteikon päähän tulee kiviverhoiltu pohjapato ja sen jälkeen vesiallas, johon johdetaan koillisesta tulevan kuivatusojan vedet. Vesialtaasta vedet jatkavat vanhaa ojauomaa pitkin Kokelinojaan. Vedenpinnan korkeutta voidaan säädellä lisäämällä tai vähentämällä pohjapadon kivimäärää. Kosteikon vedenpinnan korkeus on suunniteltu 5 cm alemmalle tasolle kuin pohjoispuolella olevan kadun hulevesiputken alareunan taso. Näin naapurikiinteistöjen kuivatustilanne ei heikkene. Kaivuumassoja sijoitetaan kosteikkoalueen rennoille ja etelän puoleiselle alueelle ojan varteen.
Kuva ja suunnittelu: Juha Siekkinen, Kosteikkomaailma 2020
Kempeleen Metsärinteen hulevesikosteikkosuunnitelmaan voi tutustua tarkemmin tästä. Kempeleen Metsärinteen hulevesikosteikkojen toimenpidesuunnitelmat on tehnyt Juha Siekkinen Kosteikkomaailmasta.
Katso myös Kempeleen kotisivut