Kalasaaliin kehitys
Kalajoen kalasaaliiden määrää on arvioitu erilaisissa kyselyissä ja haastatteluissa 1980-luvulta lähtien. Aluksi painotus oli vaellussiian kannan ja saaliin selvittämisessä, vuodesta 1995 lähtien on kalastajille lähetetyillä kyselyillä selvitetty kalasaaliin kokonaismäärää. Saalisarvioiden perusteella saadaan tietoa myös kannan kehityksestä. Ne eivät kuitenkaan täysin vastaa toisiaan, sillä saaliin määrän vaihteluihin vaikuttaa moni tekijä pyyntitavoista lähtien. Esimerkiksi niinä vuosina, jolloin Kalajoen edustan merialueella kalaa on pyydetty troolaamalla, on kokonaissaalis ollut huomattavasti muita vuosia suurempi.
Kalastustiedustelujen perusteella Kalajoen edustan merialueella ja Tyngän alapuolisella jokiosuudella kalastavat saivat vuosittain saaliiksi lohta vajaasta tuhannesta kilosta reiluun 4000 kiloon ja taimenta noin tuhannesta kilosta 3300 kiloon.
Pienikokoinen siika on ollut määrällisesti toiseksi merkittävin saaliskala. Sitä on pyydetty kalastustiedustelujen perusteella 1995–2010 välisenä aikana keskimäärin lähes 28 tonnia vuodessa. Suuremmaksi ehtinyt isosiika (yli 400 g) on ollut määrältään vähäisempi saaliskala, vuosittaisen saaliin ollessa reilun 9000 tonnia.
Silakkasaaliin vuosittainen vaihtelu on vaikuttanut merkittävästi myös koko Kalajoen suun ja edustan merialueen kokonissaaliiseen. Suurin saalis oli vuonna 2010, jolloin kokonaissaalis oli 400 tonnia, ja silakan osuus tästä jopa 350 tonnia. Suurin vaikutus suureen saaliiseen oli troolauksella. Myös vuosien 2001 ja 2007 poikkeuksellisen vähäinen silakanpyynti tarkastellulla alueella vaikutti kokonaissaaliiseen, joka oli pienimmillään 49 tonnia.
Vesien hoito