Ajankohtaista

Kevät toi tullessaan iloisia uutisia, kun Ylivieskan kaupungin vesienhoitotyö saa jatkoa uuden Viipyvä vesi -hankkeen myötä. Huhtikuussa saatu myönteinen rahoituspäätös mahdollistaa sen, että kaupungissa päästään jatkamaan työtä puhtaampien vesien ja hillitympien virtaamien eteen. 

Hankkeessa keskitytään erityisesti kahden tulva-alttiin Kalajoen sivu-uoman, Mertuanojan ja Kopakkaojan valuma-alueille. Tavoitteena on vähentää Kalajokeen päätyvää ravinnekuormaa, ehkäistä tulvahuippuja ja edistää luonnon monimuotoisuutta.

Katajaojan virtaa hilliten -hankkeessa on käynnissä loppukiri. Suunnittelupainotteisen alun jälkeen työt ovat lähteneet kunnolla käyntiin, ja useita kohteita on jo toteutettu tai parhaillaan rakenteilla. Hommat jatkuvat vielä pitkin kevättä, kunnes hanke päättyy kesäkuussa.

Monenlaisia vesienhallintaratkaisuja Katajaojan valuma-alueelle

Lävistysrakenteen työmaa syyskuussa 2024. Kuva: Elina Kajava

Konttisuon viivytyskosteikko ilmakuvassa kesäkuussa 2024. Kuva: Elina Kajava

Ylivieskan kaupungin Mutkia matkaan! -hankkeen työt saatiin päätökseen kesäkuussa. Ylivieskan taajamankin läpi virtaavan Salmelanojan vettä päästiin ohjaamaan Konttisuon kosteikkoalueelle ja kohde jää kehittymään luonnon ehdoilla. Kohde on Suomessa kenties ainutlaatuinen.

Konttisuon uudella kosteikkoalueella järjestetään kaikille avoin maastotilaisuus tiistaina 25.6.2024 klo 15. Kokoontuminen Huhjantien varressa pieneläinten hautausmaan parkkipaikalla, jonka jälkeen kierretään kohteella.

Tänä vuonna tuli täyteen 10 vuotta siitä, kun Kalajoen vesienhoitoryhmä perustettiin. Tämän juhlavuoden kunniaksi vesienhoitoryhmä järjesti 3.5. juhlakokouksen, johon oli kutsuttu eri alan toimijoita kertaamaan työn tavoitteita ja katsomaan eteenpäin.

Tänä vuonna tulee täyteen 10 vuotta siitä, kun Kalajoen vesienhoitoryhmä perustettiin. Tämän juhlavuoden kunniaksi vesienhoitoryhmä järjestää 3.5. juhlakokouksen, johon on kutsuttu eri alan toimijoita kertaamaan työn tavoitteita ja katsomaan eteenpäin.

Kuva: Maija Schuss, Ylivieskan kaupunki

Pylväsojalla on ollut viime vuosina käynnissä kaksi Ylivieskan kaupungin vetämää hanketta Virta tuo, virta vie - Pylväsojan valuma-alueen vesien hallinta sekä Pylväsojan alaosan monimuotoisuutta edistävä kunnostus.

Kipsiä on käytetty pitkään maanparannusaineena. Sen käyttöä maatalousmaiden valuntaongelmissa on testattu yli 10 vuoden ajan. Kipsi vapauttaa maahan sitoutuneita ravinteita paremmin kasvien käyttöön samalla estäen ravinteiden ja kiintoaineksen huuhtoutumisen vesistöihin.

Pylväsojalla on ollut viime vuosina käynnissä kaksi Ylivieskan kaupungin vetämää hanketta Virta tuo, virta vie - Pylväsojan valuma-alueen vesien hallinta sekä Pylväsojan alaosan monimuotoisuutta edistävä kunnostus.

Pylväsojan alaosan elinympäristökunnostus -hankkeessa järjestetään yleisötilaisuus keskiviikkona 19.10.2022 klo 17:00 alkaen Pylvään kylätalolla. Tilaisuudessa kerrotaan Pylväsojan alaosalle tehdyistä kunnostustoimenpiteistä ja niiden onnistumisesta. Paikalla hanketta esittelemässä ovat Ylivieskan kaupungin ja ProAgria Oulun edustajat.

Tilaisuudessa on kahvitarjoilu.

Yleisötilaisuus Virta tuo, virta vie -hankkeesta

Paikka: Ylivieskan kaupungintalon valtuustosali

Aika: 20.9.2022

Kuva: Maija Schuss, Ylivieskan kaupunki

Lampinnevan alueen ennallistamistyöt ovat käynnistyneet maanantaina 18.7.2022 sarkaojien täytöllä ja kaivinkone työskentelee alueella viikolla 29. Ojien täytön ansiosta vesi pääsee levittäytymään ennallistettavalle suoalueelle paremmin ja toimenpiteet hidastavat veden virtausta alueen läpi. Alueen ennallistamistöitä oli seuraamassa maanantaina Ylivieskan kaupungilta hankevastaava Maija Schuss.

Kalajoen keskiosalla joen vedenpintaa on nostettu ja jokivarret pengerretty vesivoimarakentamisen ja tulvansuojelun takia. Joki on keskiosiltaan vesienhoidon termeillä kuvattuna voimakkaasti muutettu ja ”keinotekoinen”.

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen hallinnoima KIPSI-hanke on laajentunut kattamaan koko Suomen rannikkoalueen. KIPSI-hankkeen päätavoite on vähentää vesistöihin tulevaa ravinnekuormaa ja näin hillitä vesien rehevöitymistä.

Ylivieskan Pylväsojan alaosalle on tehty kunnostussuunnitelma jo vuonna 2015. Työt puron kunnostamiseen lähtivät käyntiin viime vuonna talkoovoimin. Lokakuussa 2021 muodostettiin puron uomaan sankkotalkoilla ja traktoria apuna käyttäen kolme kutusoraikkoa. Kunnostustöitä uomassa jatkettiin nyt kesäkuussa kaivinkoneen avulla. Kaivinkone aloitti työnsä 15.6. työnjohtaja Heikki Tahkolan johdolla. Paikalla oli myös hankevastaava Maija Schuss Ylivieskan kaupungilta.

Pylväsojan uoman kaivinkonetyöt aloitetaan keskiviikkona 15.6.2022. Hankkeeseen kuuluvat konekunnostamistyöt valmistuvat perjantaihin 17.6.2022 mennessä. Kunnostustoimenpiteenä Pylväsojan uomaan tehdään kivisiä virranohjaimia, soraistuksia sekä tarvittaessa rantapengerten suojaamista mm. kiveämällä. Kunnostusalue ulottuu Lentokentäntien sillalta Kalajokeen laskevalle suulle.

Tervetuloa Pylväsojan valuma-alueen vesienhallinnan hankkeen yleisötilaisuuteen!

Virta tuo, virta vie -hanke Ylivieskan Pylväsojalla on aloitettu 1.4.2021. Hankkeen tarkoituksena on mm. luoda Pylväsojan valuma-alueelle luonnonmukainen peruskuivatussuunnitelma. Lisää hankkeesta täällä.

Kalajoen vesienhoitoryhmä on antanut 6.5.2021 kokouksessaan lausunnon koskien Oulujoen-Iijoen vesienhoitosuunnitelmaa vuosille 2022-2027. Lausunto on luettavissa Vesienhoitoryhmän lausunnot -sivulla.

Hulevedet hallintaan kolmistaan -hanke on päättynyt ja hankkeen loppuraportti on julkaistu.

Hankkeessa perustettiin hulevesikosteikkoja Ylivieskaan, Raaheen ja Kempeleeseen.

Hankkeen etenemisestä kerrottiin näillä sivuilla.

Kalajoen vesienhoitoryhmän Vakaasti peräsimessä -hanke järjestää kosteikkoretkipäivän Ylivieskassa 16.10.2020 yhdessä Verkostoilla tehoa vesienhoitoon -hankkeen kanssa. Päivän teemoja ovat maa- ja metsätalouden vesienhallinta ja vesiensuojeluratkaisut.

Hulevedet hallintaan kolmistaan -hankkeessa on perustettu kesän ja syksyn aikana hulevesikosteikot Raaheen ja Kempeleeseen. Ylivieskan hulevesikosteikkotyömaa on tällä hetkellä käynnissä. 

Katso lisää hulevesikosteikkokuvia täältä.

Lohijoella Haapajärvellä on aloitettu kalataloudellinen kunnostus kesällä 2020. Joessa elää alkuperäinen harvinainen purotaimenkanta. Kunnostushanketta vetää Metsähallituksen luontopalvelut. Lisätietoa hankkeesta

Haapajärven Lohijoen kalataloudelliset kunnostustyöt on aloitettu ja nyt kaivataan myös talkoolaisia avuksi kunnostustöihin.

Torstaina 27.8. klo 9 alkaen

Lisätiedot ja ilmoittautuminen talkootöihin:

Eero Hakala, ProAgria Keski-Pohjanmaa

eero.hakala [at] proagria.fi tai puh. 0400 162 445

Mitä olisi Suomi ilman elinvoimaisia vesistöjä? Ne parantavat kaikkien viihtyvyyttä, tukevat, liiketoimintaa ja kasvattavat alueen vetovoimaa. Lue vesistökunnostushankkeen aloittamisesta ja katsoa ohjet rahoituksen hakemiseen: https://www.ym.fi/vesistokunnostus #vesiensuojeluntehostamisohjelma #vedenvuoro

Kempeleen Metsärinteellä on aloitettu tällä viikolla hulevesikosteikkojen perustamistyöt. Kempeleen lisäksi myös Raaheen ja Ylivieskaan perustetaan hulevesikosteikot Hulevedet hallintaan kolmistaan -hankkeessa. Raahessa aloitetaan työt elokuussa ja Ylivieskassa syyskuussa.

Laukkupalon kosteikolle on pystytetty infotaulu. Kosteikolla vierailevat voivat siitä tutustua kosteikon rakenteeseen ja toimintaan.

Veden pinta on selvästi laskenut kevään jälkeen. 12.5.20 vesikynnykset olivat täysin veden alla. Nyt vesi kulki hiljalleen toisen vesikynnyksen kautta altaasta toiseen kohti Pylväsojaa.

Kempleen Metsärinteen asuinalueelle on valmistunut hulevesikosteikkosuunnitelmat Hulevedet hallintaan kolmistaan -hankkeen puitteissa. Hulevesikosteikot perustetaan kesä-heinäkuussa 2020.

Lue lisää hankesivulta: Metsärinne, Kempele

ProAgria Oulun hallinnoima Verkostoilla tehoa vesienhoitoon -hanke järjestää etäyhteydellä tilaisuuden metsätalouden vesiensuojelun uusista tuulista tiistaina 26.5.2020 klo 12.30-15.

Tilaisuuden ohjelma ja etäyhteyslinkki löytyvät tapahtuman sivulta:

https://www.proagriaoulu.fi/fi/vyyhti-verkoston-tapaaminen-metsatalouden-vesiensuojelun-uudet-tuulet/ 

Laukkupalon kosteikon sivulle on päivitetty havaintoja Laukkupalolta 12.5.2020.

Hulevedet hallintaan kolmistaan -hanke perustaa Ylivieskan Taanilaan 0,15 ha kokoisen hulevesikosteikon. Kosteikko viivyttää hulevesiä ja vähentää hajakuormitusta Katajaojaan ja Kalajokeen. Perutamistyöt aloitetaan syksyllä 2020.

Taanilan alueen vesiensuojeluhankkeista on julkaistu tiedote 13.5.2020.

ProAgria Oulun hallinnoima Verkostoilla tehoa vesienhoitoon -hanke järjestää etäyhteydellä vesitalousisännöintiin liittyvän infon tiistaina 19.5.2020 klo 9-11.

Lisätietoa webinaarista, ohjelmasta ja ilmoittautuminen:

https://www.proagriaoulu.fi/fi/vesitalousisannointi/ 

Jokien patorakenteiden vaellusesteellisyyden selvitystyö

Kalajoen vesienhoitoryhmän Yhteisessä veneessä -hanke on toiminut kahden vuoden ajan ja edistänyt vesiensuojelutoimia Kalajoen vesistöalueella.

Kalajoen vesienhoitoryhmä on antanut lausunnon Varsinais-Suomen ELY-keskukselle koskien uuden merenhoitosuunnitelman seurantaohjelmaa vuosille 2020-2026. Lausunto on luettavissa Vesienhoitoryhmän lausunnot -sivulla.

Ylivieskassa järjestetään Vesien hallinta maa- ja metsätaloudessa - kestävän tuotannon kulmakivi -työpaja, joka on avoin kaikille kiinnostuneille.   

Aika: 21.11.2019 klo 12-16

Paikka: Ylivieskan kaupungintalo, valtuustosali (Kyöstintie 4, Ylivieska)

Työpaja sinulle, joka olet kiinnostunut oppimaan uusia keinoja maa- ja metsätalouden ympäristövaikutusten hallintaan.

Kohderyhmä Maa- ja metsätalouden harjoittajat, alan urakoitsijat, suunnittelijat, opiskelijat sekä viranomaiset ja asiantuntijat

Kutsu Ylivieskan Mertuanjärven kunnostusvaihtoehtojen esittelytilaisuuteen 21.3.2019.

Tilaisuudessa Juha Siekkinen Kosteikkomaailmasta esittelee esimerkkisuunnitelman Mertuanjärven järvikuiviolle sijoittuvasta kosteikkoalueesta ja kertoo järvikuivion vesittämisen mahdollisuuksista. 

​​Ylivieskan kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 11.2.2019, että kaupunki sitoutuu mukaan RANKU3-hankkeen ravinneneutraaliksi esimerkkikunnaksi, seitsemän muun kunnan ohella Suomessa.

TULVATIETO-hanke järjestää yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja pelastuslaitosten kanssa hulevesipäivän Oulussa Pohtossa 8.11. 2018.

Ylivieskan kaupungin hallinnoimassa VIIVYTYS-hankkeessa etsitään kosteikkopaikkoja hankkeen aikana toteutettavaksi ja tarjotaan maanomistajille ilmaista neuvontaa kosteikkojen ja muihin vesiensuojeluratkaisuihin liittyen. Lisäksi tehdään kosteikkojen yleissuunnittelua hankkeen suunnittelualueilla Ylivieskan Mertuanojan ja Pylväsojan valuma-alueilla.

Lue koko tiedote tästä.

Lisätiedot:

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja Haapajärven kaupunki järjestävät Kuonanjärven säännöstelyä käsittelevän tilaisuuden tiistaina 17.4. 2018 klo. 18.00 alkaen Väliojan koululla.

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja Haapajärven kaupunki järjestävät Kuonanjärven säännöstelyä käsittelevän tilaisuuden tiistaina 17.4. 2018 klo. 18.00 alkaen Väliojan koululla.

Uusia tulvakarttoja on julkaistu Ylivieskan Katajaojalle ja Salmelanojalle sekä Alavieskan Kähtävänojalle ja Pääskykanavalle

• Tulvakartat

VIIVYTYS! - vesiensuojelun ja tulvasuojelun toisiaan tukeva yhteensovittaminen Kalajoen vesistöalueella -hankkeessa suunnitellaan ja toteutetaan vesiensuojelua ja tulvasuojelua edistäviä kosteikkoja Ylivieskaan.

Ylivieskan Niemelänkylällä pidetään kaksi yleisötilaisuutta, joiden aiheina ovat haja-asutusalueiden kiinteistöjen jätevesien käsittely sekä toisaalta tulvariskit. Tilaisuudet pidetään 24.1. 2018 klo. 18 alkaen Rannan koululla (luokka 157) sekä 1.2. 2018 klo. 18 alkaen Niemelän koululla (luokka nro. 4).

Aiheina ovat:

Vaikuta Kalajoen sivu-uomien tulvakarttojen laatimiseen vastaamalla kyselyyn sekä osallistumalla yleisötilaisuuksiin. Kyselyyn voi vastata 4.10. 2017 asti.

Metsähallituksen luontopalvelut on käynnistänyt valtavan hankkeen, jossa turvataan soiden vesivarastoja ja kunnostetaan lintuvesiä sekä puroja. Tavoitteena on parantaa veden laatua sekä lisätä luonnon monimuotoisuutta ja virkistyskäyttömahdollisuuksia mm. tukkimalla ojia puuta huonosti tuottavilla suoalueilla. Vesien pidättäminen soilla edistää omalta osaltaan myös tulvasuojelua.

Vesien kunnostukseen on mahdollista hakea rahoitusta eri lähteistä. Rahatpintaan.fi-sivustolle on koottu tieto, mistä ja miten voi hakea rahoitusta esimerkiksi puron tai kalaston tilan parantamiseen tai vesien kuormituksen vähentämiseen. Kannattaa tutustua!

•  rahatpintaan.fi

Maailman vesipäivää vietetään jälleen 22.3.2017. Tänä vuonna teemana ovat jätevedet, joita syntyy niin kotitalouksissa, teollisuudessa kuin maataloudessakin. Suomessa vesipäivä-teemaa nostaa esiin erityisesti vesilaitosyhdistys Pytty-kampanjan osalta. Myös kansainvälisesti vesipäivänä pohditaan, miten jätevettä voitaisiin vähentää ja kierrättää.

Pohjojärven jatkokunnostuksen suunnittelusta pidetään kolmas esittelytilaisuus tiistaina 14.3. klo. 18.30 Nivalan kaupungintalolla valtuustosalissa. Valmistuneet suunnitelmat esittelee Marko Ojamaa Maveplan Oy:stä. Suunnittelu koskee mm. järven itäpuolen maankuivatusvesien johtamista osittain järveä kiertävään pengerojaan sekä itä- ja länsipuolen pengerojien kunnostamista.

Lisätietoja antaa tarvittaessa kaupungin tekninen johtaja Jouni Hautala, puh. 040 344 7301.

Pohjois-Pohjanmaalla on useita alueita, joilla tulvat uhkaavat aika ajoin asutusta ja yritysten toimintaedellytyksiä. Lumien sulaminen ja jääpadot aiheuttavat tulvia erityisesti keväisin, mutta rankkasateet ja myrskyt voivat nostaa vedenkorkeuksia nopeasti kaikkina vuodenaikoina ja äkkiseltään arvaamattomilla tavoilla.

Nivalan kaupunki on mukana Ylivieskan kaupungin hallinnoimassa Vielä Virtaa II -hankkeessa, jossa Kalajoen vesistöalueella edistetään paikallisia kunnostushankkeita, tavoitteena vesien tilan parantaminen.

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja Keski-Pohjanmaan kalatalouskeskus tiedottavat Siiponjoen kalataloudellisista kunnostussuunnitelmista:

Yleisötilaisuus liittyen kannattavaan ja ympäristöystävälliseen viljelyyn ja vesienhoitoon

"Maaseudulla on tulevaisuus -seminaari kokoaa yhteen yhteistyöstä kiinnostuneet maatalous- ja maaseutuyrittäjät, maaseudulla toimivat organisaatiot ja yhteisöt sekä viranomaiset ja rahoittajat. Aamupäivän yhteisessä osuudessa keskitytään maatalouden ja maaseudun tulevaisuuden näkymiin sekä rahoitusmahdollisuuksiin. Iltapäivällä ovat vuorossa työpajatyyppiset teemalliset tuokiot, joihin osallistujat jakautuvat kiinnostuksensa mukaan.

Vielä virtaa II -hankkeessa suunnitellaan ja toteutetaan syksyn aikana pienimuotoisia vesistökunnostuksia Kalajoen vesistöalueella. Kohteita on jo työn alla, mutta mukaan mahtuu vielä esimerkiksi kosteikkosuunnitelma tai muu vesiensuojelurakenteeseen liittyvä suunnitelma. Hankkeelle on saatu 50 % rahoitus ELY-keskukselta, ja sitä pääsee hyödyntämään 50 %:n omarahoitusosuutta ja/tai talkootyöosuutta vastaan.

Professori Jussi Kukkonen Jyväskylän yliopistosta luennoi 28.9. 2016 aiheesta Muovit, hormonit ja muut ihmisjätteet vesistöissämme Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopiston järjestämällä yleisluennolla. Luentoa voi seurata esimerkiksi Ylivieskatalo Akustiikassa (Koulukatu 2B) klo. 14-16.

Luento on osa ikääntyvien yliopiston verkkoluentosarjaa.  

Siiponjoki, Kalajoen hiekkadyynit ja Kallankarit näyttäytyvät upeasti YLE:n Metsien kätkemä -sarjan 6. osassa. Noin puolen tunnin mittainen jakso esitetetään televisiossa, ja se on katsottavissa myös YLE Areenassa.

Maatalousalueiden monivaikutteisten kosteikkojen perustamiseen on haettavana ei-tuotannollisten investointien tukea ELY-keskukselta tällä erää 15.6. 2016 asti. Vinkkejä kosteikon sijoittamiseen saa esimerkiksi kosteikkoyleissuunnitelmista (ks. Kosteikon perustaminen).

Yleisötilaisuuksissa Ylivieskassa ja Kalajoella on luvassa ProAgria Oulun asiantuntijoiden neuvontaa haja- ja loma-asutuksen jätevesien käsittelystä sekä tietoa valuma-alueen ja yhteistyön merkityksestä vesistökunnostuksissa. Lisäksi Vielä virtaa -hanke kartoittaa paikallisia kohteita, joissa olisi tarvetta tai mahdollisuukisa vesistökunnostukselle.

Tilaisuudet järjestetään Ylivieskassa tiistaina 10.11. klo. 18-20 (Ylivieskan kaupungintalon valtuustosali) ja Kalajoella keskiviikkona 11.11. klo. 18-20 (Tapion Tupa).

Vesistökunnostuksiin liittyvä lainsäädäntö on uudistunut ja selkiytynyt valtion osallistumisen osalta. Valtion avustusta voi saada vesistöjen ja pienvesien käyttöä ja tilaa parantaviin sekä tulva- ja kuivuusriskiä vähentäviin toimenpiteisiin. Toimenpiteiden toteuttamisen lisäksi ELY-keskus voi jatkossa harkintansa mukaan myöntää avustusta yleiseen suunnitteluun, kunnostuksen vaikutusten seurantaan, vesioikeudellisen yhteisön perustamiseen ja hankkeen esiselvitykseen. Tukea on saatavissa yleensä enintään 50 % kustannuksista, mutta talkootyöllä voidaan kattaa omarahoitusosuutta.

Kalajoen vesistöalueella on alkanut Ylivieskan kaupungin hallinnoima hanke Vielä virtaa - vesienhoitotyön edellytysten turvaaminen.

• Vielä virtaa -hanke

Haapajärven rantaan rakennetulta valaistulta väylältä avautuu jalankulkijoille ja pyöräilijöille kaunis järvimaisema. Polku on avautunut kulkijoille tänä kesänä. Reunamilta löytyy myös erilaista rantakasvillisuutta.

Kalajoen vesienhoitoryhmä on osallistunut lausunnollaan ELY-keskuksen kuulemiseen vesienhoidosta, merenhoidosta sekä tulvavahinkojen ehkäisystä. Lausunnossaan vesienhoitoryhmä otti kantaa ehdotettujen suunnitelmien sisältöön ja nosti esiin erityisesti Kalajoen vesistöalueella tärkeitä toimia. Lausunto on luettavissa vesienhoitoryhmän sivulla.

Kunnostushankkeen läpiviemisen tueksi on julkaistu oppaita vuodenvaihteessa päättyneissä hankkeissa.

VYYHTI-hankkeessa valmistui opas VESISTÖT KUNTOON YHDESSÄ - kunnostus- ja hoitohankeopas, joka johdattaa kunnostushankkeen vaiheisiin, toimenpiteisiin ja rahoitusmahdollisuuksiin.

Kalajokilaakson happamien sulfaattimaiden kartoitus ja alueen pienvesien vesistötutkimukset ovat valmistuneet. Tutkimustulokset esitellään Maaperän ympäristölle ja elinkeinoille aiheuttamien happamuusriskien kartoitus Kalajoen vesistöalueella (MAHAKALA) –hankkeen loppuseminaarissa keskiviikkona 3.12.2014 klo 9.00 – 14.15. Seminaarissa kuullaan myös erilaisista happamuuden hallintakeinoista sekä riskialueiden viljelyn ja kuivatuksen tukimahdollisuuksista.

Vesistöt ja ympäristö yhdessä hyvään tilaan (VYYHTI) -hanke on edistänyt pienimuotoisia vesistöjen kunnostushankkeita Pohjois-Pohjanmaalla sekä Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla kahden vuoden ajan. Hanke päättyy vuoden loppuun mennessä. Marraskuussa järjestetään kaksi loppuseminaaria, toinen hankkeen eteläisellä ja toinen pohjoisella osa-alueella.

Seminaari Yhteistyöllä eteenpäin vesistöjen kunnostuksissa 19.11.2014 Lappajärven Kivitipussa (Nykäläntie 137) 

Ohjelmassa mm.

Kalajoen vesienhoitoryhmä perustettiin osana Meidän Kalajoki – Vesienhoito käytännön työnä Kalajoen valuma-alueella -hanketta. Hankkeen päätyttyä ryhmä jatkaa toimintaansa neuvottelukuntana, jossa on mukana monialainen edustus vesienhoidon kanssa tavalla tai toisella tekemisissä olevia toimijoita. Vesienhoitoryhmä pyrkii jatkossa kokoontumaan kaksi kertaa vuodessa neuvottelemaan vesien hoidosta ja käytöstä sekä etsimään tärkeille vesienhoitohankkeille toteuttajia ja rahoitusta.

Maaperän ympäristölle ja elinkeinoille aiheuttamien happamuusriskien kartoitus Kalajoen vesistöalueella (MAHAKALA) -hankeen aloitusseminaari pidetään Sievissä pe 15.11. 2013.

Seminaariesitykset löydät täältä

-----------------------------------------------------------------------------------------------

Kutsu MAHAKALA-hankkeen aloitusseminaariin

Ympäristöhallinto julkaisi 2.10. Suomen pintavesien ekologisen tilan uuden luokittelun. Kalajoen vesistöalueen todetaan olevan edelleen suurelta osin tyydyttävässä tai välttävässä tilassa, mutta muutoksiakin edelliseen vuonna 2008 valmistuneeseen luokitukseen on tullut. Lisäksi luokitusperusteet ovat tarkentuneet ja tarkasteluun on otettu uusia kohteita.

Meidän Kalajoki -sivustolta löytyy nyt koonti vesienhoitoon, suojeluun ja virkistyskäytöön liittyvien hankkeiden mahdollisista rahoituslähteistä.

• Rahoitusta hankkeille

Kalajoen vesienhoitoryhmän toinen kokous 13.6. jatkoi toiminnan esiselvitystyötä, tällä kertaa Haapajärvellä. Keskustelua käytiin ryhmän tulevasta toimintamallista sekä vesienhoidon toimenpiteistä, joita Kalajoen vesienhoitoryhmä voisi tulevaisuudessa edistää. Kokouksen jälkeen käytiin tutustumassa kahteen esimerkkikohteeseen. Kohteet olivat Nuijunjärvelle rakenteilla oleva kosteikko sekä Kuusaanjärvi, jota on kunnostettu jo aikaisemmin.

Meidän Kalajoki -hankkeen sivusto www.meidankalajoki.fi on nyt julkaistu ja kaikkien hyödynnettävissä. Uutta sivustoa ja sen keskustelu-osiota pyritään koko ajan kehittämään, ja palautetta otetaankin mielellään vastaan. 

Kalajoen vesienhoitoryhmän kokous Ylivieskassa toi yhteen monipuolisen joukon vesienhoidosta kiinnostuneita eri alojen toimijoita. Toiminta käynnistyi suunnitteluvaiheella, jonka tarkoituksena on Kalajokeen liittyvistä tavoitteista keskustelu, tulevan toiminnan ideointi sekä ryhmän toimintamallin pohtiminen.