Rahoitusta hankkeille

Tässä esiteltävät rahoituslähteet ovat esimerkkejä vesienhoitoa, ympäristönhoitoa ja virkistyskäyttöä edistävien hankkeiden tukimahdollisuuksista. Useimpia tukia voidaan myöntää vain osarahoituksena oikeustoimikelpoisille yhteisöille, kuten rekisteröityneille yhdistyksille, järjestöille, kunnille, yrityksille ja oppilaitoksille. Pääsääntöisesti mukana tulee siis olla myös muuta julkista tai yksityistä rahoitusta tai talkootyötä. Myönteisen rahoituspäätöksen jälkeen päästään töihin, mutta tuen maksatusta haetaan erikseen vasta hankkeen toteuduttua.

Harkinnanvaraisia valtion avustuksia myöntävät ELY-keskukset ja Ympäristöministeriö. ELY-keskukselta haettava avustusta voi saada esimerkiksi vuonna 2015 vesienhoitosuunnitelman toimenpiteiden toteuttamiseen, saariston ympäristönhoitoon ja haja-asutusalueiden jätevesineuvontaan. Valtio voi lähteä mukaan vesistökunnostuksiin, jotka katsotaan yleisen edun kannalta tärkeiksi. Valtion osuus voi tavallisesti olla enintään 50 % kustannuksista, loppu voidaan kattaa kuntien ja muiden paikallisten toimijoiden tuella sekä talkootyöllä. Ympäristöministeriöstä haettavaa avustusta myönnetään vuonna 2015 muun muassa vesienhoitosuunnitelmien toimenpiteiden toteutusta edistäviin laaja-alaisiin yhteistyöhankkeisiin, valtakunnalliseen ympäristöjärjestötoimintaan sekä virkistysalueiden hankintaan.

Valtion rahoitustuki kuivatushankkeille on mahdollinen rahoituskanava vesistön tilaan vaikuttaville toimenpiteille, mikäli maankuivatukseen liittyvä uomien perkaus on ajankohtaista. Tuettavissa hankkeissa tulee huomioida ympäristönsuojeluun ja hoitoon liittyvät seikat ja hyödyntää luonnonmukaisen vesirakentamisen menetelmiä. Kuivatushankkeen yhteydessä on mahdollista saada jopa 100 % korvaus harkinnanvaraisiin ympäristönsuojelu- ja hoitotoimenpiteisiin: kosteikon perustaminen, uoman monipuolistamiseen liittyvät erityistoimenpiteet (pohjakynnykset, suisteet, kosteikkoihin rinnastettavien mutkien kaivaminen, tulva-alueiden palauttaminen).  Tukea voi hakea ojitusyhteisö tai hyödynsaajat yhteisellä sopimuksella. Tukea haetaan ELY-keskuksesta. Muut hakuehdot ja ohjeet löytyvät ymparisto.fi-sivustolta.

KEMERA-rahoitusta eli kestävän metsätalouden rahoituslain mukaista tukea on mahdollista hakea metsien luonnonhoidollisiin kohteisiin. Tukea voidaan myöntää esimerkiksi pienten virtavesielinympäristöjen luonnonhoitoon, metsäojitusalueen ennallistamiseen ja lähteiden kunnostukseen. Rahoituksesta päättää Metsäkeskus. Metsänomistaja on hankkeissa aloitteentekijä. Luonnonhoitohanke voidaan toteuttaa jopa täysimääräisesti KEMERA-tuella.

Maatalouden ympäristökorvauksen ympäristösopimukset ja ei-tuotannollisten investointien korvaus tarjoavat mahdollisuuksia maanviljelijöiden lisäksi rekisteröityneille yhdistyksille ja vesioikeudellisille yhteisöille. Yhdistykset voivat hakea ei-tuotannollisiin investointeihin tarkoitettua tukea monivaikutteisen kosteikon perustamiseen sekä ympäristösopimusta sen hoitoon. Korvauksen saamiseen sisältyvät ehdot liittyvät  mm. kosteikon pinta-alaan ja peltojen osuuteen sen valuma-alueella. Lisäksi hakijalla tulee olla hallintaoikeus kosteikkoalueeseen. Ehdot kannattaa tarkastaa ELY-keskuksesta, joka myös käsittelee korvaushakemukset.

Leader-toiminnan kautta voi hakea maaseuturahaston rahoitusta erilaisiin paikallisiin hankkeisiin. Rahoituksen suuntaamisessa on eri alueilla erilaisia painotuksia, ja mahdollisuuksia tuen saamiseen vesistökunnostushankkeeseen kannattaa kysellä paikallisesta Leader-yhdistyksestä. Yleisesti ottaen hankkeissa painottuu esimerkiksi yleishyödyllisyys, yhteisöllisyys ja alueen vetovoiman edistäminen. Kalajoen vesistöalueen kuntien asukkaita koskevaa tarkempaa tietoa saa alueella toimivien Leader-yhdistysten sivuilta.

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) painopisteenä on työllisyyden edistäminen sekä alueiden kilpailukyvyn ja elinvoimaisuuden lisääminen. Rahaston tuella on kuitenkin aikaisemmin mm. kunnostettu järviä ja rantoja sekä edistetty luontomatkailua. Rahoituksen suuntaamisessa on vaihtelua rahoituskausittain. Hakuehdoista saa tietoa ottamalla yhteyttä maakuntaliittoon tai ELY-keskukseen

EAKR on osarahoittaja hankkeissa, joihin siis tarvitaan aina myös kansallista rahoitusta ja omaa panosta. Kehityshankkeissa on lähes aina mukana kuntien rahaa. Rahastosta myönnettävän tuen määrä riippuu muusta julkisesta rahoituksesta. EAKR-rahoitusta haetaan ELY-keskukselta. Haku aloitetaan ottamalla yhteyttä rahoittajan edustajaan, joka neuvoo haun eri vaiheissa.

Euroopan kalatalousrahasto (EKTR) myöntää tukea kestävää kalataloutta edistäviin hankkeisiin. Rahaston tavoitteena on tukea kalatalousalaa siten, että samalla edistetään tasapainoa kalavarojen ja kalastuskapasiteetin välillä, ympäristönsuojelua ja vesiluonnonvarojen säilymistä. Painopisteenä on yritystoiminta. Kaudelle 2014-2020 rahasto on ehdotettu uudistettavaksi Euroopan meri- ja kalatalousrahastoksi (EMKR). Hankkeisiin tarvitaan aina myös muuta julkista rahoitusta, ja jos toteuttaja on yksityinen toimija myös yksityistä rahoitusta. Rahoitusta haetaan ELY-keskuksen kautta.

Yritysyhteistyö on mahdollisuus, joka kunnostajan kannattaa ottaa huomioon. Kunnostuksiin tai muihin vesienhoitohankkeisiin osallistuminen tarjoaa myös yrityksille mielekkäitä yhteistyön mahdollisuuksia. Eräillä yhtiöillä on myös rahastoja, joiden tuotosta osa voidaan ohjata kunnostushankkeisiin tai muihin vesienhoitohankkeisiin.

Vattenfall-ympäristörahaa voi hakea Vattenfall-puitesopimuksessa mukana olevissa kunnissa tehtäviin vesienhoitoon ja virkistyskäyttöön liittyviin hankkeisiin. Kalajoen vesistöalueella näitä kuntia ovat Reisjärvi, Haapajärvi, Nivala, Alavieska ja Kalajoki. Esitykset soveltuvista hankkeista tekee kunta ja ne käsitellään puitesopimuksen seurantaryhmässä, johon kuuluvat seutukunnat, ELY-keskus ja Vattenfall Sähköntuotanto Oy. Vattenfall-ympäristörahaa voi saada enintään 50 % hankkeen kustannuksista. Lisäksi hankkeiden rahoittamiseen osallistuvat kunnat ja mahdollisuuksien mukaan ELY-keskus.