Peltojen kipsikäsittely vähentää vesistöjen kuormitusta
Kipsiä on käytetty pitkään maanparannusaineena. Sen käyttöä maatalousmaiden valuntaongelmissa on testattu yli 10 vuoden ajan. Kipsi vapauttaa maahan sitoutuneita ravinteita paremmin kasvien käyttöön samalla estäen ravinteiden ja kiintoaineksen huuhtoutumisen vesistöihin. Kipsikäsittely, levitys ja neuvonta ovat viljelijälle maksuttomia ja verovapaita eikä niillä ole vaikutusta maataloustukiin. Kipsi ei koveta, suolaa eikä happamoita maaperää.
Varsinais-Suomen ELY-keskuksen hallinnoima KIPSI-hanke on laajentunut tänä vuonna koko Suomen rannikkoalueelle. Kevään 2022 kipsikäsittelyn haku oli käynnissä 7.6.–8.7. ja kipsikäsittely herätti viljelijöissä suurta mielenkiintoa. Nyt meneillään oleva kipsihaku on auennut 1.12.2022 ja hakua kohdennetaan entistä tarkemmin tällä hakukaudella. Kipsiä on myös suuren kysynnän takia tarjolla rajoitettu määrä. Jos siis viljelijä haluaa varmistaa kipsin saannin omille lohkoilleen, hakemus kannattaa jättää mahdollisimman pian!
KIPSI-hankkeen päätavoite on vähentää mereen tulevaa ravinnekuormaa ja näin hillitä merialueen rehevöitymistä. Kipsikäsittelyllä on myös alueellisesti positiivisia vaikutuksia ja sen avulla on mahdollista parantaa lähivesistömme Kalajoen vedenlaatua. Kalajoen ekologinen tila on todettu tyydyttäväksi, osin vain välttäväksi. Peltojen kipsikäsittelyllä on mahdollista vähentää rehevöittävää ravinnekuormitusta ja kiintoainekuormitusta, jotka ovat vesirakentamisen ja säännöstelyn ohella kaksi keskeisintä Kalajoen ekologista tilaa heikentävää tekijää.
Kipsikäsittelyllä pintamaan eroosiota sekä fosforin ja hiilen huuhtoutumista pelloilta vesistöihin voidaan vähentää huomattavasti. On todettu, että kipsikäsittely vähentää maaperän orgaanisen hiilen, fosforin ja kiintoaineen valuntaa noin 50 prosenttia viiden vuoden ajan, jonka jälkeen kipsin vaikutus vähenee. Kipsi onkin maataloustuotannossa oleville savimaille hyvä ratkaisu saada kallisarvoiset ravinteet säilymään pellolla kasvien käytettävissä sen sijaan, että ne huuhtoutuisivat vesistöihin. Kipsi parantaa savimaiden mururakennetta helpottaen pienten maamurusten kerääntymistä yhteen hieman isommiksi murusiksi. Mururakenteen paraneminen on myös pellon kasvukunnon kannalta hyvä asia. Kipsi saa maaperässä olevan fosforin sitoutumaan paremmin maahiukkasten pinnalle ja estää näin sen huuhtoutumisen pois pelloilta. Fosfori säilyy kuitenkin kasveille käyttökelpoisessa muodossa.
KIPSI-hankkeessa käytetään Yaran Siilinjärven tehtaalta lannoitetuotannon sivutuotteena syntyvää kipsiä, jonka turvallisuus ja laatu on todennettu. Kipsi ei kuitenkaan sovi kaikille pelloille. Hankkeessa käytettävä kipsi ei sovi luomuviljelyyn, eikä kipsiä voi levittää Natura 2000 -alueille, pohjavesialueille tai järvien valuma-alueille. Olemme kartoittaneet kipsin soveltuvuutta Kalajoen valuma-alueelle ja pääosin kipsi näyttäisi soveltuvan hyvin suurimmalle osalle alueen pelloista. Maanomistaja voi tarkistaa peltojensa soveltuvuuden kipsikäsittelylle KIPSI-hankkeen nettisivuilta löytyvän karttapalvelun avulla.
Kipsinlevitystä ja kipsineuvontaa voi hakea aluehallinnon asiointipalvelusta osoitteesta www.kipsinlevitys.fi. KIPSI-hankkeen kautta viljelijä voi hakea maksutonta peltojen kipsikäsittelyä sekä ilmaista ProAgrian järjestämää neuvontaa. Kipsikäsittelyä ja neuvontaa voivat hakea kaikki viljelijät, jotka omistavat kipsikäsittelyyn soveltuvia peltoja. Myönteisen kipsikäsittelypäätöksen jälkeen viljelijällä on kaksi vuotta aikaa ajoittaa kipsin levitys itselle sopivaan ajankohtaan.
––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––
Lisätietoja asiassa antaa:
Ylivieskan kaupunki:
Tapio Koistinaho
ympäristöpäällikkö
Puh. 044 4294 227, tapio.koistinaho [at] ylivieska.fi (tapio[dot]koistinaho[at]ylivieska[dot]fi)
Maija Schuss, ympäristöasiantuntija, puh. 044 4294 470, maija.schuss [at] ylivieska.fi (maija[dot]schuss[at]ylivieska[dot]fi)
Nivalan kaupunki:
Mervi Vähäsöyrinki, vs. maaseutujohtaja, puh. 040 3447 257, mervi.vahasoyrinki [at] nivala.fi (mervi[dot]vahasoyrinki[at]nivala[dot]fi)
