Turvetuotannon vesiensuojelu
Turvetuotantoalueilta valuu vesistöön kiintoainetta, humusta, ravinteita ja rautaa. Määrät ovat koko vesistön mittakaavassa pieniä, mutta paikallisesti vaikutukset veden laatuun voivat olla merkittäviä.Turvetuotantoyhtiöt tarkkailevat turpeen noston vaikutuksia veden laatuun ja ekologiaan ympäristölupaehtojen mukaisesti. 
Turvetuotannon vesistökuormitusta voidaan vähentää erilaisilla rakenteilla, jotka estävät kiintoaineen kulkeutumisen vesistöön.
Turvetuotantoalueelta valuvat vedet voidaan johtaa laskeutusaltaaseen, jonka pohjalle kiintoaine kertyy, ja josta sitä voidaan tarvittaessa poistaa. Kasvillisuuden peittämä pintavalutuskenttä puolestaan suodattaa valumavedestä kiintoaineen lisäksi ravin- teita ja rautaa. Turvetuotantoalueiden vesiä voidaan puhdistaa myös kemiallisilla menetelmillä, jotka perustuvat eri kemikaalien kykyyn saostaa veteen liuenneita aineita, kuten ravinteita ja rautaa. Saostuneet aineet poistuvat vedestä laskeutumalla pohjaan. Lisäksi turvetuotantoalueiden kiintoainekuormitukseen voidaan vaikuttaa suunnittelemalla kuormitusta vähentäviä ojitusrakenteita ja säätämällä ojien virtaamaa. Uusia menetelmiä kehitellään myös jatkuvasti.
Kalajoen valuma-alueella yleisin turvetuotannon vesiensuojelu- menetelmä on vuonna 2013 pintavalutuskenttä, joka on kesä- aikaan käsittelymenetelmänä 1271 hehtaarin kuivatusvesille. Laskeutusallas on puolestaan käytössä 123 tuotantohehtaarin ja virtaamansäätömahdollisuudella varustettu laskeutusallas 248 hehtaarin kuivatusvesille. Talviaikaan vastaavat määrät ovat 1025, 322 ja 248 hehtaaria turvetuotantoalaa.
Turvetuotantoalueiden jälkikäytön suunnittelu on olennainen osa vesienhoitoa. Käytöstä poistuneiden turvetuotantoalojen päästöt ovat aluksi lähes samaa luokkaa kuin aktiivisten turvetuotantoalojen, mutta päästöt pienenevät, kun kasvillisuus pikku hiljaa peittää alueen. Käytöstä poistuneille turvetuotantoalueille voidaan myös monessa tapauksessa perustaa esimerkiksi monivaikutteinen kosteikko.
Lisätietoja: