vesienhoitoteema

Vaellusesteiden lieventäminen

Vesienhoidon toimenpiteissä tärkeän osan muodostavat kalojen ja muidenkin vesieliöiden vapaan liikkumisen mahdollistaminen. Näkyvimmän kohderyhmän muodostavat vaelluskalat, mutta esteiden lieventäminen parantaa vesistön ekologista tilaa myös kokonaisuutena.

Yleisimpiä vaellusesteitä ovat voimalaitospadot ja pohjapadot, ja yleisimpiä toimenpiteitä niiden vaikutuksen vähentämiseksi on kalateiden rakentaminen. Kalajoessa ei ole toistaiseksi toteutettu yhtään kalatiehanketta voimalaitospadon yhteyteen. Pohjapatoja on kunnostettu vaelluskaloja silmällä pitäen, ja uusia kunnostushankkeita suunnitellaan. Esimerkiksi Alavieskassa rakennettiin melko laajojen tulvasuojelutoimenpiteiden yhteydessä Vivunkummun pohjapato, jonka yhteyteen rakennettiin kalatie. Vuodesta 2007 lähtien kalatie on toiminut luontaisena vaellustienä esimerkiksi nahkiaiselle. Seurannoissa on todettu, että Alavieskassa pohjapadon alapuolelle istutetut nahkiaiset nousivat kalatietä pitkin ylävirtaan jo muutaman tunnin sisällä istutuksesta.

Valtion kalatiestrategiassa vaelluskalakantojen hoidon painopiste on siirtymässä istutuksista kalojen luonnollisen lisääntymisen edellytysten parantamiseen. Kalateiden lisääminen kuuluu tähän olennaisena osana. Kalatiet ovat suuria investointeja, mutta niiden rakentaminen ei yksistään riitä. Jotta vaellusesteiden lieventämisestä saataisiin kaikki hyöty irti, tulee myös vaelluskalojen lisääntymiseen soveltuvien virtapaikkojen kunnostamiseen panostaa.

Vaelluseste voi toisaalta olla myös varsinaista patoa pienempi rakenne, joka katkaisee joki- tai purojatkumon. Esimerkiksi tierumpu voi väärin asennettuna estää eliöiden liikkumisen virrassa. Tierumpurakenteiden toteuttamista ekologisemmin on alettu tutkia viime vuosina.

Ajankohtaista