vesienhoitoteema

Kosteikon perustaminen

Kosteikkoja voidaan perustaa maa- ja metsätalouden tai turvetuotannon ravinne- ja kiintoainekuormituksen vähentämiseksi. 

Metsätaloudessa kosteikot voivat liittyä kunnostusojitusten yhteydessä tehtäviin tehostettuihin vesiensuojelutoimenpiteisiin ja eroosion torjuntaan jo ojitetuilla alueilla. Metsäkeskuksen luonnonhoitohankevaroilla toteutetaan vesiensuojelurakenteita, kuten kosteikkoja, usean tilan alueelle kohdistuvissa hankkeissa. Turvetuotantoalueilla kosteikot tai niihin verrattavat kasvillisuuskentät täydentävät vesiensuojelurakenteita ympäristölupaehtojen mukaisesti.

Maatalousalueilla monivaikutteisia kosteikkoja voidaan perustaa maatalouden ei-tuotannollisiin investointeihin tarkoitetun tuen avulla. Tukea kosteikon perustamiseen voivat hakea kaikki aktiiviviljelijät, rekisteröityneet yhdistykset ja vesioikeudelliset yhteisöt. Investointituen saamiseksi kosteikon perustamiseen pitää suunnitellun alueen täyttää tietyt ehdot. Ehdot liittyvät esimerkiksi siihen, kuinka suuri osuus suunnitellun kosteikon valuma-alueesta on peltoa ja kuinka suuri kosteikon tulee olla suhteessa valuma-alueen pinta-alaan. Voimassa olevat ehdot kannattaa tarkastaa esimerkiksi ELY-keskuksesta (ks. ohjelmakauden 2014-2020 esite ei-tuotannollisesta investointituesta).

Perustamisen jälkeen kosteikkoa tulee vielä seurata ja hoitaa. Esimerkiksi monivaikutteisen kosteikon hoidosta solmitaan investoinnin jälkeen ympäristösopimus. Hoitotoimenpiteisiin lukeutuvat patorakenteiden jatkuva seuraaminen sekä huoltopäiväkirjan pitäminen ja mahdollisesti ympäröivien alueiden niitto ja niitetyn aineksen poisto, kiintoaineiksen poisto kosteikosta tarvittaessa, rannan äestys kahlaajalintuja varten, kosteikon reunojen laidunnuksesta huolehtiminen, erilaiset mittaukset sekä sedimentin määrän ja veden laadun seuranta.

Luonnon monimuotoisuuden ja kosteikkojen yleissuunnitelmat ovat apuna kosteikkojen sijoittamisen suunnittelussa ja tukena rahoituksen hakemisessa maatalousalueilla. Kalajoen vesistöalueella maatalousalueiden luonnon monimuotoisuuden ja monivaikutteisten kosteikkojen yleissuunnitelmia on tehty Kalajokilaaksossa Ylivieskan, Nivalan ja Haapajärven alueilla ja Reisjärvellä sekä Vääräjoella Sievin ja Raution alueella. Myös Malisjoki on saanut oman kosteikkokohteiden yleissuunnitelmansa. Sopivia kosteikkopaikkoja voivat olla alavat painanteet, helposti vettyvät pellot ja vaikkapa entiset maa-aineksen ottopaikat tai turvetuotantoalueet. Yleissuunnitelmissa esitellään kartoitettuja esimerkkikohteita:

  Kalajokilaakso: Ylivieska, Nivala ja Haapajärvikosteikko

  Malisjoki (Nivala)

  Reisjärvi

   Reisjärven Keskikylä - Kangaskylä

  Vääräjoki: Sievi ja Rautio

  Vääräjoki ja Siiponjoki

Malisjoen valuma-alueella on kartoitettu myös metsätalouden vesiensuojelukohteita (ks. Metsätalouden vesiensuojelu). Lisäksi erilaisia kosteikkokohteita on kartoitettu erikseen Kiljanjärven valuma-alueella:

  Ulkoisen kuormituksen vähentäminen, Kiljanjärven valuma-alue, Reisjärvi, Sievi (ProAgria Oulu)

Muihin huomioitaviin seikkoihin kosteikon perustamisessa sisältyvät happamat sulfaattimaat eli alunamaat, joita esiintyy myös Kalajoen valuma-alueella. Alunamaiden paljastuminen esimerkiksi kaivamisen yhteydessä ja siitä seuraava hapettuminen voivat johtaa merkittäviin happamiin päästöihin. Vesistössä happamuuspiikit vahingoittavat eliöstöä, mistä äärimmäisin ja samalla näkyvin osoitus ovat kalakuolemat.


Lue lisää:

  Kosteikot maa- ja metsätalousalueilla: tietoa perustamisesta ja rahoituksesta (kosteikko.fi)

   Kosteikkotietoa WWF-Suomen sivuilla 

  Tuki metsäluonnon hoitohankkeisiin (metsakeskus.fi)

  Kosteikkoinvestointi maatalousalueella (mavi.fi)


 

Ajankohtaista