vesienhoitoteema

Kunnostukset

Kalajoen tilaa on pyritään parantamaan erilaisilla kunnostustoimenpiteillä. Kalataloudellisilla kunnostuksilla edistetään muun muassa lohikalojen, nahkiaisen ja ravun lisääntymisen onnistumista ja poikasten selviytymistä. Samalla monipuolistuvat myös monien muiden lajien elinympäristöt. Erityisesti järvillä kalastuksen ohella myös muiden virkistyskäyttömahdollisuuksien parantaminen on korostunut. Yleensä edellytyksenä kunnostusten onnistumiselle on ulkoisen kuormituksen vähentäminen. Tämä voidaan saavuttaa valuma-alueen kunnostuksilla, kuten kosteikoiden ja muiden vesiensuojelurakenteiden toteuttamisella.

Pienimuotoisia vesienhoidon toimenpiteitä voi tehdä oikeastaan kuka tahansa. Toimenpiteet vaativat maa- ja vesialueiden omistajan tai omistajien luvan, mutta viranomaisten lupia ei pienempiin hankkeisiin välttämättä tarvita. Luvantarve riippuu lähinnä hankkeen vaikutuksista vesistön käyttöön, vedenlaatuun ja luontoarvoihin. Kunnostustoimenpiteistä tulee kuitenkin ilmoittaa ELY-keskukselle, joka arvioi myös esimerkiksi vesilain mukaisen luvan tarpeen. Lupa tarvitaan todennäköisesti ainakin suurempiin ruoppauksiin ja toimenpiteisiin, joissa vedenkorkeus tai virtaama muuttuu. Koneurakoinneissa voidaan tarvita myös ympäristölupa, jota haetaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Vesistön kunnostus kannattaakin aloittaa hyvällä suunnittelulla sekä omistus- ja lupa-asioiden kartoittamisella.

  Luvat, ilmoitukset ja rekisteröinti (ymparisto.fi)

Vesialueen omistajien yhteystietoja voi tiedustella kunnasta tai maanmittaustoimistosta.

Eri osapuolien toiveiden kartoitus ja kunnostussuunnitelman kirjaaminen kuuluvat hyvään valmisteluun. Omasta vesistöstä kannattaa hankkia hyvät tiedot. Hankkeita voi olla käynnissä tai suunnitteilla useita ja mahdolliset päällekkäisyydet kannattaakin selvittää etukäteen. Myös kaavoitus sekä mahdolliset suojelualueet ja uhanalaisten lajien esiintymät voivat vaikuttaa siihen, millaisia toimenpiteitä vesistössä voidaan tehdä. Vielä ennen kunnostukseen ryhtymistä on hyvä kysyä asiantuntijan mielipidettä suunnitelmiin, jotta lopputulos palvelisi tarkoitustaan mahdollisimman hyvin. Apua ja neuvoja saa muun muassa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä ELY-keskuksesta ja vaikkapa kalatalouskeskuksesta, ProAgria-keskuksista tai metsätalousasioissa Metsäkeskuksesta.

Yhdistysten ja järjestäytyneiden osakaskuntien on mahdollista hakea hankkeisiin rahoitusta eri kanavista. Kuitenkin talkooporukallakin voidaan saada paljon aikaan, ja se on usein myös yksinkertaisin vaihtoehto.

 

Lue lisää:

  Vesistökunnostusverkosto (ymparisto.fi)

  Vesienhoidon käsikirja kunnostajalle (Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys)

  Ruoppaus- ja niittoilmoituslomake ELY-keskukselle

   Ilmoituslomake vesirakennustyöstä ELY-keskukselle


Virtavesien kunnostukset

Elinympäristöjen monipuolisuuden lisäämiseen tähtääviä toimenpiteitä ovat esimerkiksi virtavesien kunnostukset, joissa on pyritty palauttamaan uoman rakennetta muun muassa tukinuiton ja erilaisten vesistöjärjestelyiden tarpeisiin tehtyjä muutoksia edeltäneseen tilaan. Esimerkiksi Kalajoen keskiosan vesistöjärjestelyyn liittyvänä velvoitteena on kunnostettu joen alaosa, monimuotoistettu rantaviivaa ja lisätty ravuille soveltuvia elinalueita joen keskiosalla. Vuosina 2001–2004 kunnostettiin 55 ha voimakkaan virtaaman paikkoja Kalajoessa. Vääräjoen kalataloudellisia kunnostustöitä on tehty vaiheittain uoman eri kohdissa. Viimeisin vaihe Vääräjoen kalataloudellisessa kunnostuksessa aloitettiin Sievin alueella kesällä 2014 ja sitä jatkettiin 2015. Suunnitelma Siiponjoen kunnostamiseksi valmistui puolestaan 2016.

Purojen ja pienten jokien kunnostustarve on Kalajoen vesistöalueella suuri, sillä purot sijoittuvat valuma-alueella maa- ja vesialueiden rajapintaan. Puron kunto kertoo siitä, paljonko ravinteita ja kiintoainetta kulkeutuu eteenpäin vesistössä, ja puroilla onkin suuri merkitys koko vesistön veden laatuun. Kalajoen vesistöalueen pienistä virtavesistä kunnostussuunnitelmia on jo olemassa mm. Lohijoelle, Pylväsojalle ja Vääräjokeen laskevalle Petäjäojalle.

Luonnonmukaisissa puroissa sekä kosteikoissa vesi viipyy pidempään kuin suoriksi peratuissa uomissa. Pidempi viipymä voi osaltaan pienentää virtaaman piikkejä ja siten loiventaa tulvahuippuja joen alajuoksulla tulva-aikana. Tulvasuojelun alaisilla osuuksilla joen ekologisen tilaa voidaan parantaa monimuotoistamalla suoristettua rantaviivaa poistamalla tai luonnonmukaistamalla rantasuojauksia, poistamalla penkereitä tai siirtämällä niitä kauemmas rantaviivasta sekä palauttamalla tulva-alueita hallitusti. Kalajoessa esimerkiksi Niemelänkylän pengeralueen peruskorjauksen osana monimuotoistetaan myös rantaviivaa.

Veden vähyydestä kärsivien luonnonuomien ja tulvasuojelun tarpeisiin voimakkaasti perattujen uomien kunnostamiseksi voidaan rakentaa matalia, monimuotoisia tekokoskia tai pohjapatoja vesitetyn alueen lisäämiseksi ja vesisyvyyden kasvattamiseksi. Vesisyvyyttä on lisätty muun muassa Kalajanjoessa ja Kuonanjoessa.

Kunnostusten vaikutusten seurantaan kiinnitetään yhä enemmän huomiota. Kunnostuksen jälkeisinä vuosina on syytä selvittää, onko ekologinen tila todella kohentunut ja onko esimerkiksi vaelluskalojen paluusta merkkejä. Aina kunnostuksen tulokset eivät vastaa odotuksia, ja lisää tutkimusta kunnostusmenetelmien vaikuttavuudesta tarvitaankin yhä. Vääräjoki on yhtenä kohteena mukana Suomen ympäristökeskuksen laajassa REFORM-hankkeessa, jossa vuosien 2012–2015 aikana selvitetään tehokkaita kunnostusmenetelmiä jokien hyvän tilan saavuttamiseksi.

  REFORM-hanke (syke.fi)

 

vstinkosken kunnostus 

 


Kosteikot

Veden laatua voidaan parantaa esimerkiksi perustamalla tai kunnostamalla kosteikkoja, jotka pidättävät ravinteita ja kiintoainetta vähentäen näin vesistön rehevöitymistä. Kosteikolla tarkoitetaan vesikunnostusten yhteydessä sellaista kuormituksen vähentämiseksi perustettua ojan, puron tai muun vesistön osaa ja ranta-aluetta, joka on suuren osan vuodesta veden peitossa ja muunkin ajan pysyy kosteana. Kosteikossa viihtyy vesi- ja kosteikkokasvillisuus. Myös tulvaniityt ja laskeutusaltaat luetaan toisinaan kosteikoihin. Kosteikossa veden virtaus hidastuu, jolloin veden mukana kulkeutuva kiintoaines laskeutuu pohjan syvennyksiin, jotka voidaan myös koneellisesti tyhjentää. Monivaikutteisissa kosteikoissa yhdistyvät monet hyvät ominaisuudet. Hyvin suunnitellun ja toteutetun monivaikutteisen kosteikon vaikutuksesta veden laatu paranee, luonnon monimuotoisuus lisääntyy, virkistyskäyttäjät hyötyvät ja maisemakin monipuolistuu.

 

nuijun kosteikko 

 


Järvien kunnostaminen

Rehevöityneiden järvien kunnostamiseksi ja ekologisen tilan parantamiseksi käytetään yleensä keinoja, jotka vähentävät sekä ulkoista että sisäistä kuormitusta. Ulkoisen kuormituksen vähentämiseen liittyvät kiinteästi valuma-alueella toteutetut vesiensuojelutoimet muun muassa maa- ja metsätaloudessa (esimerkiksi kosteikot) sekä jätevesien käsittelyssä. Sisäistä kuormitusta voidaan vähentään poistokalastuksella (ravintoketjun kunnostus), hapetuksella ja joissain tapauksissa myös saostamalla fosforia kemiallisesti. Vesikasvien niitto ja poisto, järven tilapäinen kuivattaminen, vedenpinnan nosto ja säännöstelyn kehittäminen tukevat myös virkistyskäytön tavoitteita. Lisäksi kunnostukseen sisältyy usein ranta-alueiden hoito.

Kalajoen vesistöalueella merkittävimpiä 2000-luvulla toteutettuja järvikunnostuksia on ollut rehevöityneen ja umpeenkasvusta kärsineen Reisjärven Kyrönlahden ruoppaus. Lisäksi Reis-, Vuohta- ja Kiljanjärveä on kunnostettu vuosina 2012-2014 muun muassa poistokalastuksella, vesikasveja niittämällä ja kosteikkoja rakentamalla. Pienistä järvistä tai lammista on kunnostettu muun muassa Haapajärvellä sijaitseva Kuusaanjärvi. Rehevöitymisestä ja umpeenkasvusta kärsineen järven vedenpintaa nostettiin ja rantoja kunnostettiin hankkeessa, joka saatiin päätökseen vuonna 2004. Myös Jyringinjärven pintaa on nostettu järven kunnostamiseksi. Uudelleen on vesitetty Settijärveä ja Kuonanjärveä. Uudelleen vesittämisellä on voitu parantaa valuma-alueen vedenpidätyskykyä, mikä on osaltaan auttanut ehkäisemään tulvia. Yleisesti vedenpinnan noston käyttöä kunnostuskeinona rajoittaa kuitenkin se, että kuivatettujen tai laskettujen järvien rannoille on saatettu rakentaa kiinteistöjä.

 

 

 

 

Ajankohtaista